Justiin tähän kohtaan päätettiin tehdä porakaivo, josta johdetaan vesijohto sekä päärakennukseen, että saunamökkiin.
Poraaminen alkoi, 10 metriin asti tuli vastaan muuta kuin kalliota. Sen verran meni siis kalliinpaa putkea.
Kymmenestä metristä eteenpäin tuli sitten kalliota, mutta vettä ei tullut. Poraus lopetettiin 120 metriin.
Muutaman päivän päästä tuli toinen porukka, kaivoon iskettiin sellainen paine, että lähin vesisuoni puhkesi siihen. Vettä pumpattiin vähän toista vuorokautta ja sitten voitiin todeta, että sitä tulee tarpeeksi.
120 metrin porauksesta tulee paljon kivipölyä.
Kaivon yläpäähän tuli vain yksi rengas ja kansi päälle.
Sitten kävi ilmi, että vesi sisältää niin paljon rautaa ja mangaania, että se ei käy talousvedeksi. Ratkaisuksi ongelmaan löytyi asiantuntijoiden opastuksella seuraavaa: ilmastuslaite, joka asennetaan kaivonrenkaaseen sekä kolme vastavirtahuuhtelulla varustettua suodatinta – kaksi päärakennukseen ja yksi saunamökkiin. Vastavirtahuuhtelu tehdään kerran viikossa (pari minuuttia) ja suodattimet vaihdetaan kerran vuodessa.
Jäteveden puhdistukseen valittiin pienpuhdistamo VehoPuts5, joka puhdistaa kaiken niin, että prosessin lopputuloksen (veden) voi laskea maastoon sellaisenaan. Kiinteäksi jäävä jäte keräytyy kompostivalmiiseen pussiin, joka vaihdetaan kolme kertaa vuodessa.
Prosessia ohjaa oikein tietokone, joka koko ajan raportoi puhdistamon toiminnasta. Sen voi häiriötilanteessa panna soittamaan omistajan kännykkään.
Ja sitten vielä viimeinen viritys: koska saunamökki on alempana kuin puhdistamo, täytyi saunan jätevesikaivoon asentaa pumppu, joka työntää jäteveden rinnettä ylöspäin puhdistamoon. Jaaha.
Koko tämä vesisirkus tuli maksamaan 34 000 euroa.